Villa Hangosta –projekti

Villa Hangosta on kertomus kahdesta muuttolinnusta poikasineen, jotka saivat päähänpiston hankkia vanhan villan Hangosta. Eikä minkä tahansa tönön, vaan yli sata vuotta vanhan huvilan Bulevardin rauhalliselta sisäpihalta, kylpytakkiviuhahdusmatkan päästä lähimmältä hiekkarannalta.
Villa Hangosta -projekti ei toteutunut ihan niin kuin aluksi suunniteltiin, mutta villojahan Hangossa riittää... Tällä hetkellä muuttolinnut ovat tehneet pesänsä yläkertaan, valtavaan rakentamattomaan ullakkotilaan, jota hallitsee viisi metriä korkea ja viisitoista metriä pitkä vanha tiiliseinä. Lopputulos on sekoitus klassista huvilahenkeä ja loftia, hankolaista soft-loftia parhaimmillaan.
Kotipesäilyn lisäksi perhettä pitää kiireisenä alakerran sisustusmajatalo Villa Linnea, jota vuokrataan Hankoon hurahtaneille matkaajille sekä talon emännän pyörittämä sisustusliike Villa Hima.

torstai 27. syyskuuta 2012

Suklaata ja unelmia

Jiihaa, Villa Himan emäntää viedään nyt ja lujaa. Ensin otti yhteyttä Helsinkiin avattavan ison kauppakeskuksen vetäjä - vuokralaismixi kaipasi pirteää sisustusliikettä ja pomps, tulin mieleen. Siellä sitä istuttiin ison kirjainketjun pääkonttorissa ja katseltiin dollarin kuvat silmissä kauppakeskuksen pohjakarttoja ja asiakasvirtoja.

Liikepaikka oli mielenkiintoinen: lasinen akvaario ravintolakeskittymän vieressä eli miehet baariin ja naiset ostoksille. Sieltä voisi sitten lasin läpi vinkkailla, kun olisi herran vuoro antaa visakorttia kassaneidille. Samanlaista systeemiä olen haaveillut Hankoon - täällä on nimittäin yksi aivan kaltoin kohdeltu talovanhus tyhjillään nököttämässä suoraan lasten leikkipuistoa vastapäätä. Täydellinen paikka sisustuskaupalle! Isit ja lapset puistoon ja äidit rauhassa shoppailemaan. Isien kansitakkien taskuun voisi sujauttaa hesburgertyyliin piipparin, joka alkaisi täristä taskussa kun iskän lompakkoa kaivattaisiin Villa Himan tiskillä.

Mutta toistaiseksi kummassakaan ei tule olemaan Villa Himaa. Monessa muussa paikassa kylläkin.

Ainakin täällä:
 
Ja täällä:

 
Ja sieltä saa myös näitä:

 
Ja toivon mukaan myös täällä:
 
 
Kuvat: Sokeain Ystävät ry, Fiskars Village, Petris Chocolate Room ja Suomenlinna.
 

lauantai 8. syyskuuta 2012

Ei mikään puukenkävitsi

Olen vihdoin löytänyt omat kenkäni. Puukengät. Ei ihan oikeat puupuukengät vaan sellaiset söpöt sisustuskaupoissa myytävät ruotsalaiset rusettiversiot kevyellä kumipohjalla. Istuvat  kuin nakutetut, helppo tökkästä jalkaan kiireessä näkemättäkin, kun syli on täynnä reppuja ja huppareita.

Vaaleat country-tyyliset rpellavamekkojen kanssa, mustat lakeripuukengät (oih) piristävät tylsimmänkin bisnesasun ja karvaiset lehmännahkapuukengät sopivat puistoon ja biitsille.



Yleisön pyynnöstä olen harkinnut puukenkäosaston avaamista myös Villa Himan yhteyteen ensi kesäksi. Sieltä saattaa löytyä vaikka jotain tällaista seiloritytölle, pinkkifanille ja bilehiirelle  (kuvat Troentorp):







perjantai 7. syyskuuta 2012

Paluu kesälaitumilta

Hangon kesä lähti tauolle, joten Villa Himatarkin ehtii taas blogin ääreen.

Ilmassa tuoksuu meri ja syksy, tuuli puhdistaa pään ja arki maistuu mainiolta. Hektisen muttei helteisen kesän jälkeen on ihana keskittyä vaikka poistamaan Angry Birds -tarroja Ghost-tuolista.

Koti on muuten saanut olla kesän ajan vinksin vonksin - mitä nyt pahimmat hiekat on imuroitu silloin tällöin pois. Syksyn alkajaisiksi keittiöön ilmestyi kattolamppu ja matto - Villa Himasta löytyy nykyään myös ihania mattoja, mutta niistä lisää myöhemmin.

Villa Himalle kuuluu muuten hyvää, oikein hyvää. Paljon kutkuttavia uutisia tulossa lähiaikoina!

Ihmeellistä on myös tämä uusi ekaluokkalaisen äidin arki - etenkin kun koulua käydään på svenska. Lukujärjestyksessä oli heti pari aihetta, joista ei äidillä ja iskällä ollut hajuakaan, mutta läksyissä auttaa onneksi sanakirja.org.

Hej på dig! Nu ska vi till skolan!

Kartellille ehdotus uudesta todella pelottavasta Angry Birds Ghost -tuolista.

tiistai 22. toukokuuta 2012

Kalastettuja puikkoja ja paistettua puuroa

Neljän ruoka -kokeilu on jämähtänyt meidän perheessä siihen, että neljästä kukaan ei ole paikalla syömässä. Ja jääkaappi täytyy palsternakkapusseista. En edes lukenut viime reseptejä niin tarkkaan, mutta olikohan tosiaan tarkoitus, että meidän perheessä syötäisiin viikossa pari kiloa palsternakkaa? En ole tainnut syödä niin paljoa koko tähänastisen elämäni aikana.

Reissua pukkaa, lyhyempää ja pidempää, ja Neljän ruoka laitettiin tauolle. Luovaksi taiteilijaksi ryhtynyt äiti on kuitenkin taikonut kotiin kannetuista aineksista (paitsi palsternakoista) milloin mitäkin versioita. Viimeksi tyttären toivomuksesta kalapuikkoja.

Kuulostaa helpolta, mutta odotapahan. Ohje oli suoraan Parhaat reseptit tytöille -herkkukirjasta. Vaaleanpunaiset piirroskannet hämäävät, sillä minäkin luulin pääseväni helpolla, kun heitän uuniin paketillisen Pirkka-kalapuikkoja. Saa testata!

Rapeat kalapuikot pienille ja isoille prinsessoille (4 annosta)

450 g vaaleaa kalafileetä (esim. seitä tai kuhaa)
1 l kasvisöljyä
4 rkl vehnäjauhoja siivilöitynä
2 tl suolaa
2 tl mustapippuria
2 kananmunaa vatkattuna
3 dl korppujauhoja

Leikkaa kalat 2 cm levyisiksi suikaleiksi. Aseta muut ainekset kolmeen kippoon: ekaan jauhot, suola ja pippuri keskenään sekoitettuna, tokaan vatkatut kananmunat ja kolmanteen korppujauhot. Pyörittele suikaleita joka kipossa em. järjestyksessä. Paista kuumassa öljyssä kullanruskeaksi.

Me teimme paisto-osuuden ulkona grillissä - ei tullut kalakäryä sisälle. Muurikka olisi ollut parempi, mutta se on ties missä. Mies hoi, tässä kohtaa sinun pitäisi nousta ylös ja lähteä penkomaan kellaria...

Hämäävät kannet, eikö? Odotas vaan kun pääsen litsi-mansikka-cupcake-osuuteen!

Kipot ojennukseen ja kalat sukeltamaan.

Lurps. Sanovat tosin, että ulkona kaikki maistuu hyvältä. Päälle vielä tirautettiin reilusti sitruunaa.

Ja tässä syy miksi lupasin tyttärelle ryhtyä kalapuikkotaiteilijaksi. Sai reppana edellisenä iltana pohjasta paistettua puuroa. Siinähän ne ovat nätisti kuin yin ja yang!


sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Mä oon niin söpö

Sitä se teettää, kun mies lähtee viikonloppureissulle ja jättää vaimon yksin lasten kanssa. Piti päästää patoutuneet Pieni talo preerialla -intohimot ulos. Ja niiden kohteeksi pääsi pikkuinen vessamme, se kumarruksen kera sisään kutsuva.

Ja voi lopputulosta, siitä tuli niin söpö! Vaaleanpunaista ei tarvinnut säästellä, kun ompelukone kaivettiin esille ja äiti piipahti vielä Villa Himasta hakemassa täydennystä. Takaseinään saattaa jonain ihan tavallisen työpäivän aikana ilmestyä myös hempeän väristä maalia tai tapettia. Istu jos uskallat!

Pieni talo preerialla -rimpsuverhoon löytyi kangas omasta kätköstä.

 Taustalla näkyvä, pitkään etsitty  kaunis pytty sai jo uuden kannen, kun ensimmäinen räjähti rouvan ollessa vatsataudissa...

Söpöäkin söpömpi lipasto ja virkatut pussukat niille tosi tärkeille tavaroille.



Arabian vanha allas löytyi Rakennusapteekista. Tyyliin sopivat hanat ovat tosi kätevät - lapset käyttävät kylmää vettä ja äiti kuumaa.


Pentikin vanhanvihreä käsipyyhe tuo Hankoon muistoja Villa Vanamosta. Siellä koko kylppäri sävytettiin remontissa Nizzasta löydettyjen saippuoiden perusteella samalla sävyllä. Valkoiseen pellavapussukkaan on kätketty äidin paplarit, jotka joku kyllä löytää - ja sen jälkeen äiti löytää niitä milloin mistäkin.

Vanha emaliämpäri on tarttunut käteen aikana ennen Villa Himaa. Siellä on hyvä säilytellä vessapaperirullia, jotka voi sitten kaivaa kokonaisina vessanpöntöstä, kun juniori testaa Flush&Go:ta.


torstai 3. toukokuuta 2012

Elämää Suomen Rivieralla

Ei mikään ihme, että Hankoa kutsutaan Suomen Rivieraksi. Hiekkarannat, aurinkoa, rennon ylellinen meininki. Mutta että ihan tällainen tättähääräkin saa elää suorastaan Monaco-fiiliksissä!

Vai mitä sanot menneistä päivistäni? Vappu meni ihan monacoksi. Ensin samppanjaa (ja saunaa - olkoon se se helleosuus), sitten äidin sydän sykkyrälle, kun pikkuvauvelini - mukamas jo neljä vee - hyppäsi carting-autoon ja mankui radalle. Kypärä ostettiin jo viime kesänä ja talvi menikin kypärä päässä olkkarin sohvalla. Mutta enää ei sohva riittänyt, vaan piti päästä baanalle.

Siinä renkaat savusivat, äiti kiljui ja isä juoksi, kun juniori veti räikköset radalla. Isä ei juossut karkuun vaan narun päässä auton perässä. Mahtaa olla ukko syksyyn mennessä hoikassa kunnossa.

Ja juuri kun formulakuumeesta melkein selvittiin, piti eskarilaisprinsessa viedä suihkurusketukseen. Ei ihan pelkkiä eskarin kevätjuhlia varten (vaikka oishan se ollut tosi monacoa), vaan Finlayson mallikeikkaa varten. Likka oli ihan elementissään, kun sai koko päivän poseerata pikku bineissä ja vaaleanpunaisissa hulmuhelmoissa.

Ja äiti. Huokaisi helpotuksesta ja palasi takaisin Hankoon. Ei hullumpaa täälläkään!

Vaari, eläkepäiviksi on hommaa luvassa. Mekaanikon paikka avoinna! Myös sponsori-mekaanikko-hakemukset huomioidaan.

Mää ja mun kypärä.

Ensin suihkurusketusta, sitten taikapuuteria. Kiharat olikin jo omasta takaa.


tiistai 1. toukokuuta 2012

Messumisun elämää

"Ihanaa, Hangon rouvat ovat lähteneet yhdessä messuille!"

Rouvat Villa Hima ja Via Garden kukoistivat (tai ainakin osasto kukoisti) yhteisellä messuosastolla Helsingin Oma Koti -messuilla. Juu, aikaa on vierähtänyt, mutta ehkä se kesti näin monta viikkoa, jotta messurumbasta selvisi...

Asiakkaiden kepeät kommentit kuulostivat siltä, kuin olisimme kipsutelleet kesämekoissamme hymyilemään kauniisti neljäksi päiväksi messuosastollemme. Hymy ei kyllä hyytynyt, mutta lähellä oli, sillä ennen alun idylliä piti HIEMAN uurastaa. Tarkoittaa ajamista isolla (Miniin verrattuna isolla) pakettiautolla sisään-ulos-sisään-ulos ahtaalta vaihtolavojen täyttämältä sisäpihalta, kevyitä Hanko-Lohja-Pasila-Hyvinkää-Pasila-Lohja-Hanko päiväajeluita lisättynä täyden kuorman purkamisella ja täyttämisellä joka stopilla. Ja kun oman villan tyhjennyskin osui sopivasti samaan viikkoon, oli tosi kätevää ottaa vielä yksi kuorma joka ilta Lohjalta kyytiin ja purkaa se illalla Hangossa. Muskelit kasvoivat ja läskit sulivat, hihii.

Tässä makupaloja osastoltamme. Jos et päässyt paikan päälle, ei hätää. Nämä ihanuudet löytyvät Hangosta tai molempien puotien nettikaupoista: http://webshop.villahima.fi ja http://shop.viagarden.fi











Villa Hima näkyi komiasti myös messujen teemaosastolla (kuvat Johanna Hiltunen, kiitos!).